SimFarm

Kun käynnistät SimFarmin, tiedät mitä tulet tekemään seuraavat kahdeksan tuntia. Ei siitä, että se olisi riippuvuutta aiheuttava, vaan koska rahan, peltojen ja karjan laskeminen vie yksinkertaisesti aikaa. Maxis julkaisi tämän maataloussimulaation vuonna 1993 ja suhtautui viljelijöiden työhön siinä vakavuudessa kuin se ansaitsee. Tämä ei ole romanttinen näkemys maaseutuelämästä — se on liiketoimintaa, jossa yksi huono vuosi voi täysin järkyttää budjettisi.

Hallinnoit maatilaaasi alusta loppuun. Ostat siemeniä, päätät mitä ja minne istuttaa, seuraat säätä, palkkaat työntekijöitä, kasvatat karjaa, myyt satosi. Peli mallintaa kausimuutoksia ja reaaliaikaisia hintaheilahteluja — myy vilja kun kaikki muutkin myyvät, ja hinta romahtaa. Odota vähän, niin se nousee. Nämä päätökset pakottavat sinua ajattelemaan pitkäjännitteisesti. SimFarm ei ole klikkelystä — se on odottamisesta ja laskemisesta.

Mekaanit ovat yksinkertaisia armottomuuden pisteeseen asti. Piirrät kenttiä kartalle viljeltäväksi, valitset kasvin, ja peli laskee automaattisesti sadon ja kustannukset. Grafiikka on riittävä — tietokoneissa yhdeksänkymmenellä ei olleet ihmeitä — ja ohjaimet toimivat intuitiivisesti aikalleen. Mitä tappaa sen: tylsyys. Pelissä ei ole draamallista juonta, tarinaa, yllätyksiä. Jos et saa jännitystä laskentataulukoista ja pitkäjännitteisestä suunnittelusta, olet valmis puolen tunnin jälkeen.

SimFarm oli edelläkävijä — harvat ajattelivat tehdä maataloussimulaaatioita tavallisille pelaajille. SimCityn ohella Maxis vahvisti mainettaan pelejä luovana yrityksenä, jotka eivät ole perinteistä viihteistä. Mutta ilman vastustusta pelaajalle, ilman dramaattista jännitettä tai ainakin satunnaisia katastrofeja, peli haihtyy vähitellen toistosta kuin vesi ilmaksi.

Voit kokeilla sitä nykyään. Se on mielenkiintoinen katsaus siihen, kuinka yhdeksänkymmenellä kuviteltiin pelitalouden hallinnon toimivan. Peli on saatavilla verkossa, mutta älä peta itseäsi ajattelemalla, että pelaisisit sitä tunteja. Se on enemmän kokeellinen huone digitaalisessa museossa — hyvä kahdellekymmennelle minuutille uteliaisuuden tyydyttämiseen, sitten haluat jotain, jolla on oikeasti tarina.