Dime City

Joskus lataat jotain, mikä näyttää pelilta, ja viettää puoli tuntia miettien, onko se sitä edes. Dime City on täsmälleen sellainen tapaus — hämärä DOS-kokeilu 1990-luvun puolivälistä, joka teeskentelee olevansa simulaattorin ja pulmapelin välimaastossa, mutta silti tarkoitukseltaan epäselvä.

Se on rakennussimulaattori hyvin pienellä kartalla, jossa liikkuu kaupungissa yrittäen rakentaa tai hallita jotakin. Grafiikka on primitiivistä silloinkaan 1995-standardeista — muoviset talot ja elottomat kadut, jotka näyttävät siltä kuin joku olisi piirtänyt ne käyttöohjeen piirustuksista. Ilman kunnollista manuaalia päädyt tilanteeseen, jossa peli ei oikeastaan kerro sinulle, mitä sinun pitäisi tehdä.

Pelissä on ylhäältä katsottava perspektiivi, näppäimistöohjaus, ja viestit ovat minimaaliset. Kun viimein selvität, mitä sinun pitäisi tehdä, huomaat, että kyse on rakennusten sijoittelusta ja jonkinlaisten resurssien keräämisestä, mutta intuitio ei selitä, miksi rakennat mitään ylipäätään. Mekaniikat eivät ole selitettyjä, tavoite ei ole selvä, ja jos kyse ei ole käännösvirheestä tai puuttuvasta dokumentaatiosta, niin se on vain huonosti suunniteltu.

Nämä ovat täsmälleen sellaisia pelejä, joita syntyi 1990-luvulla — kokeellisia, erottumattomia, ilman selvää identiteettiä. Et muista Dime Citya loistavan idean tai vakaan toteutuksen takia, vaan pikemminkin harvinaisuutena ajalta, jolloin jokainen julkaisija ajatteli, että SimCity-klooni oli oikea tapa eteenpäin. Se ei ollut.

Tänään voit katsoa sitä emulaattorissa pääasiassa historiallisena jäännöksenä, jos olet utelias näkemään, miltä epäonnistunut kokeilu näyttää. Hauskaa? Enemmän sekaannusta ja turhautumista. Jos etsit DOS-tycoon- tai SimCity-kloonipeliä, on parempia vaihtoehtoja — kuten todella uskollisia klooneja tai jopa alkuperäinen SimCity. Ohita tämä.