Rally Sport

Kun käynnistät Rally Sportin, et saa mitään sievää menua tai cinemaattisia avauksia. Ohjelmoija on laittanut tervetuloksi tekstiruudun, jossa joku insinööri selittelee rengasfysiikkaa. Suljet sen ja haluat ajaa. Piste. Vuoden 1996 DOS-simulaattori ei viitsi leikitä.

Kyseessä on rallysarja, jossa istut auton rattiin ja ajet kilpailullisia kierroksia kelloon. Tämä ei ole Gran Turismo -seikkailu, jossa rakennetaan kasvua ja ostetaan autoja. Tässä valitset auton, saat tien eteen ja joudut olemaan nopea. Jokainen sekunti lasketaan. Jokainen virhe maksaa.

Pelaaminen on minimalistista ja välitöntä. Vietät päivät kaarteissa, opiskellen, missä kohdin auton on turvallisuusraja. Fysiikka on karu ja anteeksiantamaton – liian nopea sisäänkääntyminen ja olet ojassa. Liian hidas uloskääntyminen ja kilpailijat ohittavat sinut. Näyttö on yksinkertainen, ääni on huomaamaton, mutta koska Road Rash sai välillä kuulostaa sammutusilta, tämä ei tunnu pahalta.

Rally Sport -peliaika oli lyhyt. Se ei pyörinyt kasinoissa eikä ollut kisakuluista. Mutta niille, jotka löysivät sen, se oli kuten löytää vanhan ralliauto-lehden pölyisestä vintin nurkasta – harvinainen, konkreettinen, ilman pois pyyhittyä. Monet 1990-luvun simulaattorit yrittelivät liikaa. Tämä yrittelee juuri tarpeeksi.

Tänään Rally Sport on kuin aika-kapseli. Se ei ole hyvä grafiikalla tai humoristisella kirjoituksella – se on hyvä, koska se tietää, mitä haluaa. Moderni rallipelaaja löytää siitä ajattelevaisuuden, joka on hävinnyt moista saattajaksi muuttuneet seikkailupelit. Selaimessa pelattavaksi muuttettuna se on silti osoitus siitä, että simulaatio ei tarvitse Disney-väriä toimiakseen.