Blood

Monolithin vuonna 1997 julkaisema Blood on musta hevonen klassisten Build-moottorin räiskintöjen joukossa, joka antoi meille myös Duke Nukem 3D:n ja Shadow Warriorin. Pelaat Calebia, pyssysankaria ja kuolonkultin entistä jäsentä, joka kynsii tiensä ulos haudasta kostaakseen pimeälle jumalalle Tchernobogille, ja koko peli on kyllästetty kauhuelokuvaviittauksilla, roiskekomedialla ja riemastuttavalla ilkeydellä, jota muut Build-pelit eivät koskaan aivan tavoittaneet. Calebin kuivat heitot, joista monet viittaavat klassikkoelokuviin, tekivät hänestä yhden aikakauden siteeratuimmista päähahmoista.

Asearsenaali on se, missä Blood todella loistaa. Talikon ja katkaistun haulikon rinnalla saat soihtupistoolin, aerosolipurkista ja sytkäristä tehdyn liekinheittimen, TNT-nippuja ja voodoo-nuken, ja lisäksi vihollisia kuten haulikkoja kantavat kultistit, joiden ilkeät hitscan-hyökkäykset tekevät pelistä pahamaineisen rankaisevan. Tunnelma nojaa vahvasti goottilaiseen kauhuun — palavia kartanoita, tivoleita, kummitusjunia — ja gargoilit, zombit ja helvetinkoirat täydentävät aidosti häiritsevän hirviökaartin.

Bloodilla on maine yhtenä aikansa vaikeimmista räiskinnöistä, ja tuo vaikeus on osa sen identiteettiä eikä vika. Se pyörii samalla 2.5D Build-moottorilla kuin tallikaverinsa, joten se ei kykene aitoon huone-huoneen-päällä-3D:hen, mutta se puristaa valtavasti persoonallisuutta tuosta teknologiasta. Vanhan koulun FPS-suunnittelun ystäville se kestää aikaa kauniisti, ja sen kulttiseuraajakunta on pitänyt sen elossa modernien source porttien kautta, jotka tekevät pelaamisesta nykyään helppoa.