Space Rider - Jet Pack Co

Lentokoneella lentävä mies ilmestyy näytölle ja sinulla on sekunteja aikaa päättää, poistutko vai törmäät seinään. Space Rider on tyypillinen Hi-Tec-tuotanto: halpa, nopea ja täynnä hurjia ideoita, joita ei koskaan täysin saatu toimimaan.

Kyse on yksinkertaisesta sivusuuntaisesta hyppijästä Spectrumille, jossa ohjaat jetpakilla varustettua hahmoa. Tavoite on tuttu: kerää tavarat, vältä vihollisia, etene seuraavalle tasolle. Hi-Tecin budjettisarja oli tunnettu siitä, että nosti ideoita lisenssituotteista ja muista peleistä, mutta pakkasi ne edullisesti ja nopeasti markkinoille. Vuonna 1990 Spectrum oli jo veteraani, ja silti kehittäjät yrittivät painaa koneeseeen vielä jotain uutta.

Pelaaminen on hallitsematon sekasorto. Jetpack-mekaniikka tuntuu epäluotettavalta — lentäminen vaatii juuri oikean ajankohdan laukaisusta, ja mikään ei tunnu täsmälleen reaktiiviselta. Hypyt ovat liian nopeita, putoamisnopeus epäselvä. Grafiikat muistelevat Spectrum-aikakauden tuttua värisotkua, mutta spritit ovat pikemminkin muistin ja prosessorin säästöä kuin tyylivalintaa. Äänimaailma koostuu kuitenkin muutamasta kaiken peittävästä piiuista, joita olisi parempi kuulla hiljaisella.

Miksi Space Rideria muistaa? Koska se on esimerkki siitä, miten Hi-Tec veti Spectrumista sentin arvoiset tuotanto-ideat ja heitti ne ulos kenttään. Pelissä on kunnianhimoinen ajatus, mutta toteutus tuntuu siltä, että sille oli annettu viikko aikaa ja kolmen ihmisen budjetti. Se osoittaa, mihin suuntaan Spectrum oli menossa: kun kotimaisen kannattavuus laski, halvat liukuhihnat ottivat voiton.

Nykyään Space Rider on pienoinen museokappale — muistutus ajasta, jolloin Britanniassa julkaistiin pelejä lähinnä siksi, että pystyttiin. Jos haluat nähdä, miltä näyttää peli, jota tehtiin pääasiassa rahan takia ilman suurempaa rakkautta, tämä on oikea valinta. Emulator ja neljännesvuoksi pelailu antavat sille riittävän kontekstin, jotta sen lapsellinen kunnianhimo tulee näkyviin.