Gridline

Gridline on yksi niistä peleistä, jotka ottivat paperilogiikan maailman säännöt ja tunkivat ne yksinkertaisesti tietokoneelle. Se ei ole jännittävä eikä vallankumouksellinen – se vain on olemassa. Tuntematon valmistaja teki sen vuonna 1993 ilmeisesti tietäen, että arvoituksen ratkomisesta syntyy jonkinlaista hupia, mutta pienintäkään pyrkimystä enempään ei ollut.

Pelaat ruudukolla, pisteiden välisillä yhteyksillä, ja klassinen kynän ja paperin idea on siirretty DOSille. Tavoite on yksinkertainen – yhdistä pisteet niin, että syntyy suljettu ääriviiva, ja noudata samalla viivojen määriä jokaisen pisteen ympärillä. Tarinaa ei ole, tunnelmaa ei ole – on vain puhdasta logiikkaa kaikkein yksinäisimmässä muodossaan. Peli ei näytä, miten sitä pelataan, vaan päästää sinut synkkään käyttöliittymään ja toivottaa onnea matkaan.

Ohjaus on juuri sellainen kuin varhaiselta DOS-peliltä voi odottaa: nuolinäppäimet, Enter vahvistukseen ja luultavasti Del peruutukseen. Ei mitään uutta. Peli etenee ilman vauhtia, ilman draamaa ja ilman keskeistä oivallusta, joka pakottaisi ajattelemaan korkeammalla tasolla. Se on kuin ratkoisi ristikkoa, jonka joku on ojentanut ilman ohjeita ja epäselvällä fontilla.

Puhumme siitä nykyään lähinnä siksi, että se edustaa tiettyä aikakautta – aikaa, jolloin tietokoneet täyttyivät logiikkapulmista eikä kukaan juuri miettinyt, oliko se huvia vai velvollisuutta. Visuaalisesti se on vanhentunut katastrofaalisesti, mutta logiikkapeleissä se ei haittaa niin paljon, koska kyse ei ole taiteesta vaan ratkaisemisesta.

Kenelle se sopii? Niille, jotka mielellään vaivaavat päätään ilman esteettistä kääreitä ja jotka etsivät palasta tietokonelogiikan historiaa. Muut kiertävät sen kaukaa. Sen kokeileminen selaimessa kannattaa vain uteliaisuudesta – se ei ole hukattua aikaa, mutta ei myöskään löydetty aarre.